Paikallisuutiset
”Lentävä keuhkotauti” riehui Suomessa sata vuotta sitten – Yksi Reisjärven tunnetuimmista keuhkotuberkuloosin uhreista oli pitäjän ensimmäinen ylioppilas Ilta Lehtola
Heti alkuun on varoitettava, tämä tarina ei pääty onnellisesti. Se kertoo reisjärvisen kauppiasperheen tyttärestä Ilta Lehtolasta, joka oli ainakin perimätiedon mukaan Reisjärven ensimmäinen ylioppilas.
Virallista vahvistusta väittämälle tuntuu kuitenkin olevan miltei mahdotonta saada, sillä ylioppilaslautakunta ei ole tallettanut järjestelmiinsä kirjoittaneiden kotipaikkakuntia, vain tutkinnon suorituspaikan. Asiaa ei helpota sekään, että Iltan suuresta juhlasta tulee tänä keväänä kuluneeksi 85 vuotta ja hänen aikalaisiaan on jäljellä enää vain muutamia.
Ilta Lehtola kirjoitti ylioppilaaksi Oulun yhteislyseosta arvosanoin approbatur. Ylioppilastodistus paljastaa Iltan olleen ”kielinaisia”, sillä parhaat arvosanansa hän on saanut äidinkielestä, ruotsista ja saksasta: cum laude approbatur. Reaalista ja matematiikasta hänen arvosanansa oli puolestaan approbatur.
Mutta palataan vielä väittämään, että Ilta olisi todella ollut pitäjän ensimmäinen ylioppilas. Kaikki juttua varten haastattelemani, Iltan vielä muistavat reisjärviset ovat vahvasti sitä mieltä, että väite pitää paikkansa.
– Muistan hänet kyllä. Hän oli puhelias ja reipas tyttö. Pitkä ja nätti ihminen,Rauha Nyman muistelee.
Ilta oli Hannu Brynol ja Naemi Lehtolan perheen vanhin lapsi. Hän oli syntynyt 31.10.1915 ja 11-vuotias, kun hänen vanhempansa muuttivat Kärsämäeltä Reisjärvelle. Pikkuveli Esko (joka myöhemmin jatkoi vanhempiensa kauppatoimintaa) oli tuolloin seitsemän ja kuopus Jussi kaksivuotias.
– Mummu ja pappa olivat pitäneet kauppaa Kärsämäellä ja kävivät he muutaman vuoden kokeilemassa kaupan pitoa myös Piippolassa, Iltan veljentytärSeija Jämbäck kertoo.
– Meillä on vieläkin tallessa Iltan kasvisto, johon hän oli kerännyt kasveja vuosina 1929, -30 ja -31. Varmaan keskikoulussa, hän jatkaa.
Lukion jälkeen Ilta lähti Ouluun sairaanhoitajakouluun.
– Siellä hän sai tartunnan ja menehtyi 22-vuotiaana, vaikka kaikki apu oli papan mukaan lähellä.
Kauppiasperheen suru oli suuri.Kerttu Puurula muistaa nähneensä heidät usein Iltan haudalla istumassa.
– Siinä oli penkki, missä minäkin istuin usein, kun kävin veljeni Urhon haudalla. Hän kuoli keuhkokuumeeseen vuonna 1934.
Myöhemmin, kun Iltan isä Hannu Brynol kuoli ja Naemi-äiti jäi leskeksi, äiti muutti takaisin Kärsämäelle.
– Mummu oli omaa sukua Salmén, ja hänen isänsä oli Kärsämäen lukkari. Tietojen mukaan hän teki koululle urkuharmonin 200 markalla vuonna 1884, Jämbäck muistelee ja kertoo mummun työskennelleen vielä vuosia kärsämäkisen sisarensa Kerttu Koposen kirjakaupassa.
Kuten Iltan tarina kertoo, on maailma sairastanut ennenkin. 1970-luvun lopulla maailmaa kiersi niin sanottu ”moskovalainen” influenssa, joka sairastutti pääasiassa alle 25-vuotiaita.
1960-luvulla ”hongkongilainen” vei vajaan miljoonan ihmisen hengen, ja 50-luvulla riehunut ”aasialainen” surmasi kaiken kaikkiaan 1-4 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti.
1900-luvun alussa ”espanjantauti” teki järkyttävää tuhoa kautta maailman vieden kymmenien miljoonien ihmisten hengen. Suurinta tuhoa se sai aikaan Aasiassa ja Afrikassa.
1920- ja -30 -luvuilla niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla kiersi niin sanottu lentävä keuhkotauti, tarkemmin sanottuna keuhkotuberkuloosi, joka tappoi maailmansotien välisenä aikana jopa 10 000 suomalaista vuodessa.
Sitä pelättiin, ja siltä pyrittiin myös suojautumaan niin hyvin kuin osattiin.
– Kyllä minä muistan sen taudin. Siihen kuoli lapsia ja aikuisiakin, muistelee Kerttu Puurula.
– Meitä lapsia kiellettiin menemästä sellaisiin taloihin, missä keuhkotautia oli. Äiti oli puhtaudesta todella tarkka ja teki miehille sylkykuppeja, joihin laitettiin havuja ja Lysolia. Hän piti miehille kovan kurin, ettei lattioille syljetä. Lattiakin kuurattiin muistaakseni Lysolilla, hän jatkaa.
Tuberkuloosia hoidettiin Suomessakin hyvin pitkälle vapaaehtoisvoimin, kunnes tuberkuloosin hoito liitettiin muun terveydenhuollon hallinnon yhteyteen vuoden 1949 alussa voimaan tulleen tuberkuloosilain myötä.
Tautia ehkäistiin valistamalla ja rakentamalla parantoloita. Ensimmäinen kuntien yhteinen parantola rakennettiin Oulaisiin vuonna 1914. Suomessa rakennettiin vuosina 1930–1933 kuntainliittoperiaatteella kahdeksan suurta kansanparantolaa, joissa oli sairaansijoja yhteensä lähes 2500.
Lähteet:
Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Eila Linnanmäen katsaus, potilaanlaakarilehti.fi
Reijo Pyhälän katsaus: Influenssapandemia uhkaa yhä, mistä rokote?/Duodemic
Arno Forsius: Tuberkuloosi Suomessa 1900-luvun alussa
Paikallisuutiset
