Mielipiteet

Keijo Isola vastaa mielipiteessään Kärsämäen seurakunnalle Hallanperän metsäpalsta-asiassa

Suomen kasvullisesta metsämaasta on pysyvästi suojeltu 6,1 %. Varsinaisia luonnonmetsiä on jäljellä parin prosentin verran, niihin kuuluu myös keskustelun kohteena oleva metsä.

Laajemmin tarkasteltuna pohjoisen pallonpuoliskon metsävyöhykkeiden kehitys ja laajeneminen on tapahtunut tuhansien vuosien kuluessa. Puulajit ja metsät ovat uusiutuneet luonnon ehdoilla, ilman ihmisen toteuttamia "hoitotoimia". Metsien suojelun vastustajat ja kiihkeimmät talousmetsäaatteen kannattajat väittävät, että suojelulla metsiä "märätetään pystyyn". Luonnonmetsä, aarnimetsä tai ikimetsä ei ole ennenkään lahonnut pystyyn vaan se on uusiutunut luonnon ehdoilla. Maamme vanhimmat kasvulliset männyt ovat yli 500-vuotiaita, vanhin löydetty lähes jopa 800-vuotta. Yksittäisiä puita lahoaa luonnossa aina, mutta metsiä erittäin harvoin. Metsässä lahopuu palautuu ravinteina luonnon kiertokulkuun.

Kärsämäen seurakunnan omistamien metsien hakkuusuunnitelmassa on ennakoitu tulevia hakkuukohteita. Suunnitelma ei voi, eikä saa olla päätös, varsinkaan kun mitään hätä- tai pakkoperusteita ei ole esitetty. Vaihtoehtoisia ratkaisuja löytyy ja rahaakin on olemassa.

Hyvässä, tasa-arvoisessa päätöksenteossa tarvitaan talousasioiden tietämyksen lisäksi laajempaa metsäluonnon tuntemusta, jota Kärsämäellä ei omasta takaa riittävästi ole.

Monimuotoisen, suojelusisältöisen metsäpolitiikan kannattajana odotan seurakuntamme päättäjiltä siirtymää "nyt ei hakata" asenteesta "nyt suojelemme" asenteeseen.

Keijo Isola

eläkeläinen

avojalkainen Hallanperältä