Mielipiteet
Kaija Tiirola hartauskirjoituksessaan: Sanani
”Syvä kuin meri on harkittu puhe,
virraksi paisuu viisauden lähde.
Ei ole oikein pitää syyllisen puolta
ja sortaa syytöntä oikeudessa.
Riita on lähellä kun tyhmä puhuu,
hän kärttää itselleen selkäsaunaa.
Oma suu on tyhmän tuho,
omat sanat punovat
hänelle ansan.
Makealta maistuvat
panettelijan puheet,
ne painuvat syvälle sisimpään.
Kielen varassa on
elämä ja kuolema-
niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat
hedelmää.” Sananlaskut 18:4-8,21
Elämämme on sanoja ja puhetta tulvillaan.. Arjen keskellä saa myös olla monen tarinan kuulija. Kun tulee kotiin, on lapsilla tai muilla kotona olevilla monta asiaa puhuttavana. Kun tulet kyliltä, voi sinulla olla monta uutista jaettavana naapurin tai puolison kanssa. Tai jos ei ole juuri silloin kenelle puhua, voi tarttua puhelimeen ja kertoa pois päällimmäiset mietteet.
Kuluneina viikkoina olen pohtinut erityisen paljon puheen ja sanojen merkitystä. Keskeisimmiksi sanoiksi ovat nousseet syyllisyys, syyllistäminen ja nöyryys. Samoja sanoja on myös Sananlaskuissa, jotka ovat täynnä Vanhan Testamentin mielenkiintoisimpia lausahduksia. Osa niistä on jo meidän lakimme vastaisia (mm. lapsen kurittamiseen kehottavat sanat), mutta suurin osa täysin ajattomia.
Kuinka helposti sanoillaan voikin loukata toista? Kuinka helppoa on syyllistää toista? Kuinka helppoa näyttää olevan myös uskonnollinen nöyryyttäminen ja epäsuorien, arvostelevien viestien lausuminen näennäisen ystävällisten lauseiden sisällä. Niin makealta maistuvat panettelijan puheet.
Jeesus käyttää evankeliumeissa usein teräviä kielikuvia ja voimakkaita sanoja. Hän haluaa havahduttaa ihmiset itseriittoisuudesta, omahyväisyydestä sekä itseä parempana pitämisen tarpeesta. Armon sanojen perille pääsyyn oli ja on käytettävä usein vahvoja sanoja. Nöyryys on meille kovin vierasta. Tällä viikolla, niin kuin kaikkina elämämme päivänä jokaisen on aihetta tarkkailla omia sanojaan ja puheitaan. Tarvitsenko armon ja anteeksiantamuksen sanoja? Välitänkö ympäristööni sanojen kautta Kristuksen armoa, rakkautta ja lämpöä?
”Kielen varassa on
elämä ja kuolema-
niin kuin kieltä vaalit,
niin korjaat hedelmää.”
Kaija Tiirola
seurakuntapastori
Haapajärven seurakunta