Paikallisuutiset

Jo kuudes Suomen mestaruus Piiponniemelle Sotkamon Jymyn paidassa — ”Meillä oli hyvä ja ’raikas’ joukkue ja joukkuehenki”

Haapajärvinen Niilo Piiponniemi voitti menneellä Superin kaudella jo kuudennen Suomen mestaruutensa Sotkamon Jymyn joukkueessa.

SM-mitaleja on tullut uran aikana kuusi kultaa, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Runkosarjapelejä menneellä kaudella oli yhteensä 30. Puolivälieriä, välieriä ja finaalisarjan pelejä oli runkosarjan pelien lisäksi 12. Mestaruus maistui makealta varsinkin, kun Jymy oli ennakkoon altavastaajana finaalisarjan alkaessa.

– Meillä oli hyvä ja ”raikas” joukkue ja joukkuehenki. Välierät ja finaalit olivat kyllä melkoisia jännitysnäytelmiä. Jokerina seurasin sivusta ja jännitin kun en itse päässyt ulkokentälle pelaamaan. Siellä sai ympyrää kävellä ja ottaa vetoja kentän laidalla. Minulla oli kuitenkin tietynlainen luotto siihen omaan porukkaan. Pelit oli varmasti yleisöönmeneviä, sanoo Piiponniemi.

Menneellä kaudella Piiponniemen roolina oli olla etenijä- ja vaihtajajokerina.

– Jokerin tehtävässä on omat hankaluutensa ja varsinkin miten pysyt itse pelissä kiinni koska pelaat vain sisävuoroa. Olen tottunut myös pelaamaan ulkokentällä. Löysin silti tietynlaisen mielenkiinnon menneellä kaudella tähän jokerin rooliin tuon monipuolisuuden kautta. Ajatuksena oli että olen ns. ”multijokeri”, joka pystyy etenemään ja vaihtamaan ja välillä on joitain kotiutuspaikkoja, kertoo Niilo.

Piiponniemen vahvuuksia pesäpalloilijana ovat nopeus ja monipuolisuus, joukkuetovereiden mielestä Piiponniemi on erinomainen joukkuepelaaja. Lajille omat haasteensa tuovat lukuisat räjähtävät suoritukset, syöksyt ja lyöntien aiheuttamat rajut vartalon kierrot. Piiponniemi sekä useat muut pesäpalloilijat kärsivät kuitenkin hyvin yleisestä, akillesjänteiden aiheuttamista vaivoista.

– Menneellä kaudella oli vaivaa akillesjänteiden kanssa ja heinäkuussa muljahti polvi. Onneksi mitään ei mennyt polvessa rikki vaan polvilumpio kävi pois paikaltaan ja olin sivussa peleistä ja harjoituksista parisen viikkoa. Säikähdin aika pahasti, koska luulin, että polvesta meni ristisiteet tai jotain muuta ja että kausi oli siinä. Kun ollaan piikkareilla ja tulee nopeita liikkeitä moneen eri suuntaan hetkessä niin siinä tulee tosi kova kuorma akillesjänteille. Mennyt kesä oli muuten kohtalaisen ehjä minun kohdalla. Tässä iässä on myös hyväksyttävä fyysiset realiteetit. Esimerkiksi nopeutta tässä iässä ei voi oikeastaan enää kehittää vaan tavoitteena on saada pysymään se samalla tasolla, kertoo Niilo.

Piiponniemi aloitti pesiksen harrastuksen noin kuuden vuoden iässä ja pelivuosia on nyt miehelle tullut jo 26 vuotta. Pesiksen pelaaminen alkoi Pesä-Kiilojen joukkueessa ja välissä tuli pelejä myös Reisjärven ja Toholammin joukkueissa.

Ensimmäiset Superin pelit Piiponniemi pelasi Sotkamon Jymyssä vuonna 2010, kun Sotkamon Jymyllä ja Pesä-Kiiloilla oli keskinäinen farmisopimus ja varsinaisen sopimuksen Jymyn kanssa Piiponniemi teki vuoden 2012 kaudelle. Siitä lähtien Piiponniemi on edustanut vain Sotkamon Jymyn joukkuetta lukuunottamatta vuoden 2013 alkukesää, jolloin hän pelasi vuokrapelaajana Alajärven Ankkureissa.

Uran lopettamista Piiponniemi ei ole vielä harkinnut mutta nyt on pienen aikalisän paikka raskaan kauden jälkeen.

– Tällä hetkellä on menossa aikalisä ja pitää oikeasti miettiä lopetanko pelaamisen vai jatkanko. Kausi on kuitenkin loppunut aika vasta. Nykyään kun on perhettä ja pelaaminen vaatii melkoisen psyykkisen ja fyysisen rutistuksen, on aika pitää aikalisä ja huokaista. Mitään en ole vielä sanonut että jatkanko vai en. Sitten vasta kerron kun oikeasti pysyn sanojeni takana, sanoo Niilo.

Tarkempia tulevaisuuden suunnitelmia Piiponniemellä ei vielä ole. Uran päättäminen jossain vaiheessa Pesä-Kiilojen joukkueessa ei ehkä olisi aivan mahdoton ajatus.

– Mikä ettei, saattaahan sitä joskus vielä löytää itsensä Pesä-Kiilojen joukkueesta, kertoo Niilo pilke silmäkulmassaan haastattelun lopuksi.