Paikallisuutiset

Heikki Syrjäniemi pakinassaan: Viestinnän uskottavuus koetuksella

Aina vaan villimmäksi näyttää äityvän maailman meno, kun suurvallan presidenttikin kehottaa kansaa villiintymään ja hyökkäämään päättäjien palatsiin. Samaan aikaan joka tuutista tulvii kaiken maailman salaliittoteoriaa, joista ei ota Erkkikään selvää.

Viime viikolla kännykkääni pölähti ”tutkittua tietoa” koronasta. Laajassa kiertokirjeessä annettiin ymmärtää taudin olevan lievää huru-ukkojen röhinää. Ja ne muutamat tautiin kylmettyneet olisivat kuulemma kupsahtaneet muutenkin ikänsä puolesta. Ja rokotevastaisuus tuntuu olevan yksi salaliittoihin yhdistetty ilmiö.

Viime viikolla Haapajärven uimahallissa sain vieraspaikkakuntalaiselta mummelilta ”asiallista valistusta” koronasta. Se on kuulemma suurten liikemiesten salajuoni. Mieleeni on tullut jo välillä, että elänköhän itsekin harhaisessa todellisuudessa?

Mutta uskokaa tai älkää, jos riittävän usein ja monesta tuutista toitotetaan valeuutista, meidän sisäinen siivilä pettää ja liitymme harhaoppisten joukkoon.

Hiljattain törmäsin netissä korvatippamainokseen, missä luvattiin tippojen käyttäjälle 28 päivän jälkeen sipinäpuheet ja tuhnupierutkin aistiva kuulo. Mainoksessa valoi uskoa professori Henri Karjalainen ja häntä myötäillyt suuri todistajien joukko. Selvitin asiaa tarkemmin, ettei mokomaa Karjalaisen ketkua näkynyt mailla eikä halmeilla. Ja jos todella joku olisi sellaiset tipat kehitellyt, olisi Nobelin palkinto lätkäisty sellaisen tietäjän kouraan Tukholmassa.

Nyt jos koskaan olisi tilausta kriittiselle mediakasvatukselle. Se on mielestäni yksi maailman tärkeimpiä juttuja. Toki äidinkielen maikat ovat varmasti jo pitkään yrittäneet iskeä oppilaiden kaaliin mediakriittisyyttä. Jotenkin vain tuntuu siltä, ettei se vielä ole riittänyt. Monet asiat eivät toki ole yksiselitteisiä ja tieteenaloilta löytyy eri koulukuntia.

Jouluaattona lähetin ex-kansanedustaja Maija-Liisa Veteläiselle kuvan romahtaneesta Lemmensillasta. Maija-Liisa oli pitänyt lähetystä minun laittamana pilana. Viikkoa myöhemmin hänen oli pakko uskoa uutinen todeksi, sillä se oli julkaistu Selänne-nimisessä totuudentorvessa. Mutta kuka sen tietää, vaikka sillan romahtamisen takana olisi ollut joukko kansanedustajia, jotka eivät päässeet vaikuttamaan uuden sillan rahoitukseen ja pisteiden keräämiseen. Liekö tässä aineksia salaliittoteorioille?

Kirjoittaja on Selänne-lehden grand old man